Hannes Lohen ryhmä on kehittänyt harmaa norjanhirvikoiralle kaksi geenitestiä, ”tappijalkaisuuteen” (kondrodysplasia) ja glaukoomaan. Geenitesteillä voidaan tunnistaa sairauden tai vian kantajat, ja ne auttavat myös geneettisesti sairaiden koirien tunnistamisessa ennen jalostusvalintaa.
Peritymismekanismi on sekä tappijalkaisuudessa, että glaukoomassa samanlainen, eli autosomalinen resessiivinen periytyminen.
Tietoa periytymismallista
Jos yhdistetään koirat:
Terve – terve: kaikki jälkeläiset ovat ko. sairauden osalta terveitä, eivätkä periytä sairautta eteenpäin.
Terve – kantaja: jälkeläisistä 50% terveitä ja 50% kantajia. Sairaita ei synny.
Terve – sairas: jälkeläisistä 100% kantajia. Sairaita ei synny.
Kantaja – kantaja: jälkeläisistä 25% terveitä, 50% kantajia, 25% sairaita.
Kantaja – sairas: jälkeläisistä 50% kantajia, 50% sairaita.
Sairas – sairas: jälkeläisistä 100% sairaita.
Testi kannattaa teettää jalostukseen käytettävästä koirasta, jonka vanhemmista molemmat tai jompikumpi on kantaja tai testaamaton. Testi mahdollistaa kantajakoirien turvallisen jalostukseen käytön, eikä sairaita koiria synny, kun huolehditaan, että toisella yhdistelmän vanhemmista on testitulos ”geneettisesti terve”. Voit tiedustella koirasi testitarpeesta jalostusneuvojilta.
Ohjeet em. geenitestien tekemiseen:
Tarkemmat tiedot geenitestien tekemiseen saat rodun jalostusneuvojilta.
