Käyttöindeksit

Taulukoissa on seuraavia indeksejä:

– Hakulaajuus: Periytyvyys (h = 7%), lasketaan koepisteistä, kohdasta hakulaajuus.
– Työaika (h = 5%), koekohtaisesta työskentelyajasta.
– Haukkutiheys, (h = 6%), koekohtaisesta haukkutiheys kohdasta
– Tottelevaisuus, (h = 4%), lasketaan koepisteistä kyseisestä kohdasta
– Kokeisiintulo, (h = 11%), miten tullaan yleensä kokeeseen uran aikana
– Palk%, (h = 12%), miten usein saavutetaan palkintosija starteista
– Ykkös%, (h = 15%), miten usein saadaan ykkönen starteista
– Täysierä%, (h = 12%), miten usein työskentelyaika on 300 minuuttia
– Tyhjäerä%, (h = 13%), miten usein erä ei ole tyhjä
– Kok.tul.ikä, (h = 49%), miten nuorena tullaan kokeeseen
– Täysieräikä, (h = 38%), miten nuorena tehdään ensimmäinen täysi erä 300 minuuttia

Lisäksi on laskettu edellisistä kokonaisindeksi. Siinä on painotettu edellä mainittuja indeksejä siten, että puolet on otettu suoraan Kokeisiintulo- ja Täysieräikä –indekseistä, ja näille on annettu sama arvo. Muille indekseille on annettu loput painoarvosta kunkin periytyvyyden suhteessa. Tämä kokonaisindeksi on alustava tulkinta kokonaisindeksistä. Koirat on kuitenkin järjestetty tilastoissa kyseisen indeksin mukaiseen laskevaan järjestykseen.

Indeksin luotettavuus on sitä suurempi, mitä enemmän havaintoja voidaan kytkeä koiraan. Jos koiralla on paljon kokeissa käyneitä jälkeläisiä, on sen jalostusarvo (=indeksit) saatu jo luotettavasti arvioitua. Jos on omia koekäyntejä, on ennuste jo melko luotettava. Nämä molemmat tiedot ovat taulukoissa mukana. Julkaistuissa indekseissä on jo kaikkien indeksien osalta niin, että mitä suurempi arvo, sitä parempi kyseisen suhteen on ennuste koiran jalostusarvosta.

Indeksit noudattavat siis seuraavanlaista hajontaa:

– keskiarvo on 100
– 66 % koirista saa arvon välillä 90 – 110
– 95 % koirista saa arvon välillä 85 – 115
– vain 5 % koirista saa arvon joka on joko yli 115 tai alle 85

Näin ollen indeksin arvo yli 115 osoittaa jo todella hyvää jalostusarvon ennustetta kyseisen ominaisuuden suhteen. Kannattaa kuitenkin katsoa se, kuinka suuri periytyvyys ominaisuudella on. Uskon, että näillä indekseillä avautuu aivan uusia mahdollisuuksia koiranjalostuksessa.

Kokonaisindeksi: Painotettu keskiarvo indekseistä. 50% paino kokeisiin tulolla, 20% paino nuorena haukutulla täydellä erällä, muilla 5: llä indeksillä 6% paino.

Kokeisiintulo: Miten todennäköi­sesti koiralla startataan kokeessa. On tärkeää että pentueista mahdollisim­man moni olisi niin toimiva, että sillä tultaisiin kokeeseen.

Täysieräikä: Missä vaiheessa koira haukkuu kokeessa ensimmäisen täyden erän suorituksen. Varhaiskyp­syys on erittäin periytyvä ominai­suus, siksi tällä on melko suuri paino kokonaisindeksissä. Tietenkin koirien syntymäajat vaikuttavat tähän jossa­kin määrin.

Hakulaajuus: Hakulaajuusindeksi on laskettu hakulaajuuspisteistä. Tässä ongelmaksi tulee se, että ha­kulaajuuspisteitä laskee ensimmäisen lenkin löydöt. Myös osan ylituomarei­ta tulkinta että hakulaajuuspisteitä lasketaan jos haku on ylilaajaa, hei­kentää tämän indeksin periytyvyyttä. Kuitenkin koirien välillä on suuriakin eroja tässä indeksissä ja periytyvyys niin hyvä, että indeksiä voidaan käyt­tää jalostuksessa hyväksi.

Todettu löytö: Indeksi on laskettu sen perusteella kuinka usein koiralla on kokeessa todettu löytö. Tämä on osa hakuun liittyvää tietoa. Ongelma käytännössä siinä että usein löytöä ei koirakohtaisessa koepöytäkirjassa ole, vaikka koiralla on ns. hiljaisia työskentelyjä (pelkkää seuraamista, ilman selviä haukkutyöskentely­jä). Koirien välinen haukkukynnys vaikuttaa tähän jossakin määrin, tiukalla koiralla tulee herkemmin tyhjä maasto, kun taas herkästi ään­tä antavalla pakenevan seuraamista sisältävä työskentely. On kuitenkin käyttökelpoinen indeksi.

Haukkutiheys: On laskettu kokeis­sa lasketuista haukkutiheyksistä. On varsin perinnöllinen ominaisuus.

Seuraaminen: Pakenevan hirven seuraamispisteistä laskettu indeksi. Tämän indeksin ongelma on se, että seuraamispisteisiin liitetään myös saavuttaminen, siis ei mittaa pelkkää seuraamista. Kuitenkin käyttökelpoi­nen indeksi.

Ykkösprosentti: Kuinka suuri osa kokeista päättyy ykköseen. Kertoo jotakin koira hirvenkäsittelytaidosta, suoritusvarmuudesta. Käyttökelpoi­nen indeksi.

Tuonti-/lainakoirilla indeksit ovat aluksi matalampia, koska mahdolli­set lähisuvun koetulokset eivät ole käytettävissä (Ruotsi Norja). Kun jälkeläiset ovat koeiässä ja jos ne saavat hyviä tuloksia, niin indeksit ”normalisoituvat”.