Kyseess\u00e4 on sairaus, joka aiheuttaa tulehduksen p\u00e4\u00e4n mastikatorisissa lihaksissa. Selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4 sanottuna tulehdus on purulihaksissa\/lihaksissa, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pureskeluun ja hienontamiseen. Toisin sanoen kyseess\u00e4 ovat koiran kasvojen lihakset kallon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sivuilla, mukaan lukien poskilihakset, jotka avustavat suun avaamisessa ja sulkemisessa. N\u00e4iss\u00e4 lihaksissa on uniikki rakenne, jota ei esiinny miss\u00e4\u00e4n muualla koiran kehossa ja arvellaan, ett\u00e4 koiran oma immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rakenteita kohtaan syyst\u00e4 tai toisesta.<\/p>\n
![\"mastikat_myos\"](\"http:\/\/www.shhj.info\/wp\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/mastikat_myos-300x212.jpg\")
N\u00e4m\u00e4 ovat kaksi suurinta lihasta, joihin sairaus vaikuttaa. Kuvassa punaisella v\u00e4rill\u00e4 m. temporalis (ohimolihas) kallon yl\u00e4osassa ja m. masseter (puremalihas) posken alueella.<\/p>\n
Mastikatorisen myosiitin yhteydess\u00e4 ei yleens\u00e4 esiinny muita neurologisia tai fyysisi\u00e4 muutoksia (raajaoireet). Sairaus ilmenee yleens\u00e4 leukakipuna tai kyvytt\u00f6myyten\u00e4 avata leukoja. Sairaudesta on erotettavissa kaksi eri muotoa: akuutti ja krooninen. Yksikin akuutti sairastaminen voi johtaa tilan kroonistumiseen, mutta usein vaaditaan useita akuutteja jaksoja. Joissain tapauksissa akuuttikin jakso voi oireilla vain liev\u00e4n\u00e4, jolloin se j\u00e4\u00e4 havaitsematta. Oirehdinta voi alkaa joko yht\u2019\u00e4kki\u00e4 tai ilmet\u00e4 v\u00e4hitellen.\u00a0Hoidon kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on sairauden aikainen havaitseminen ja l\u00e4\u00e4kityksen aloittaminen ennusteen parantamiseksi. Ilman hoitoa tai liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n havaittuna koiralle voi kehitty\u00e4 pysyv\u00e4 leuan toimintah\u00e4iri\u00f6 ja mahdollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 lihaskatoa. Sairauden muuttumista krooniseksi tai kroonisen tilan etenemist\u00e4 voidaan hidastaa tai se voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kortisonil\u00e4\u00e4kityksen avulla.\u00a0Sairaus ei ole kovin yleinen, joten t\u00e4m\u00e4 nostaa virhediagnoosien riski\u00e4 ja vaikeuttaa oikean diagnoosin l\u00f6ytymist\u00e4.<\/p>\n
Akuutti muoto aiheuttaa kivuliasta purulihasten turpoamista (erityisesti m. temporal ja m. masseter). Yleens\u00e4 oireet ovat molemminpuoliset, mutta voivat esiinty\u00e4 my\u00f6s vain toispuoleisesti. Lihakset ovat usein kivuliaat tunnustellessa ja koira voi vastustaa palpaatiota. P\u00e4\u00e4 voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauttaaltaan turvonneelta.\u00a0Vilkkuluomet voivat olla n\u00e4kyvill\u00e4 ja silm\u00e4t voivat ns. \u201dpullottaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d (exophtalmos) silm\u00e4n takana olevien lihasten turpoamisen seurauksena. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa n\u00e4k\u00f6hermon tulehdukseen ja n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6ihin.\u00a0Muita oireita ovat kuume, lis\u00e4\u00e4ntynyt kuolaaminen, suurentuneet imusolmukkeet kaulalla ja niskassa, suurentuneet sylkirauhaset ja nielurisat voivat turvota. Koira voi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 poikkeavasti ja sill\u00e4 voi olla sy\u00f6misvaikeuksia.<\/p>\n
Krooninen muoto on valitettavasti yleisempi ja siihen liittyy lihaskatoa (m. temporal, m. masseter). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa lihaskudoksen korvautumista arpikudoksella. Lihaskato aiheuttaa poskien ja p\u00e4\u00e4laen korostumista. Suun avaaminen tuottaa hankaluuksia. Silm\u00e4t voivat joko pullottaa (turpoaminen) tai olla painuneina syv\u00e4lle silm\u00e4kuoppiin (lihaskato). Koira voi muuten olla valpas ja hyvinvoivan oloinen.
\nKroonisessa muodossa voi esiinty\u00e4 useampia akuutin muodon oireita tai ei mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ja oireiden voimakkuus\/n\u00e4kyvyys voi vaihdella.<\/p>\n
L\u00e4hes puolella mastikatorista myosiittia sairastavista koirista on havaittu silm\u00e4muutoksia, jotka vakavimmillaan ilmenev\u00e4t n\u00e4k\u00f6hermon venymisen\u00e4 ja sokeutena.<\/p>\n
Diagnosointi<\/strong><\/p>\n Sairaus diagnosoidaan kliinisten l\u00f6yd\u00f6sten ja merkkien perusteella. Diagnosoinnissa on huomioitava mahdolliset muut samankaltaisia oireita aiheuttavat seikat, joita ovat mm. leuan sijoiltaanmeno, loiset, l\u00e4\u00e4kkeet\/myrkyt, lymfooma, hermotulehdus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai kasvain, muut sidekudossairaudet (mm. polymyosiitti) tai nivelsairaudet, traumaper\u00e4iset syyt (vierasesine, murtumat, luutumisvirheet), j\u00e4ykk\u00e4kouristus ja cushingin tauti. Koirasta on syyt\u00e4 ottaa my\u00f6s verikokeita. Punasolujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla koholla. Valkosoluista varsinkin eosinofiilit voivat kohota sis\u00e4syntyisen tulehduksen seurauksena. Luurankolihasentsyymi (kreatiinikinaasi) voi kohota varsinkin sairauden akuutissa vaiheessa. Kreatiinikinaasilla on lyhyt \u201delinik\u00e4\u201d, joten etenkin sairauden kroonisessa vaiheessa entsyymitaso voi olla normaali. Virtsassa saattaa olla proteiinia tai koira saattaa k\u00e4rsi\u00e4 v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 anemiasta.<\/p>\n Muita sairauden diagnosointiin k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4 ovat EMG (elektromyografia, lihass\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4) ja lihasbiopsia. EMG antaa kuitenkin hieman ep\u00e4spesifi\u00e4 tietoa, sill\u00e4 sen avulla ei voida erottaa myosiittia neurologisesta syyst\u00e4. Lihasbiopsiaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solujen tilan ja arpikudosmuodostuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioinnissa ja sen perusteella voidaan antaa tarkempaa pitk\u00e4aikaisennustetta. Laboratoriol\u00f6yd\u00f6kset voivat kuitenkin olla normaalitasolla vaikka koira olisikin sairas.<\/p>\n Hoito<\/strong><\/p>\n Hoito aloitetaan suurella kortisoniannoksella, jota pienennet\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen. Hoidon onnistumisen ja pitk\u00e4aikaisennusteen paranemisen kannalta t\u00e4rkeint\u00e4 on l\u00e4\u00e4kehoidon jatkaminen tarpeeksi pitk\u00e4\u00e4n (leukojen k\u00e4ytt\u00f6 normaalitasolle tai l\u00e4helle sit\u00e4, kreatiinikinaasi normaali). Yleens\u00e4 mastikatorinen myosiitti reagoi nopeasti kortisonihoitoon ja t\u00e4ll\u00f6in l\u00e4\u00e4kitys saatetaan lopettaa liian pian. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuva kortisonihoito v\u00e4hent\u00e4\u00e4 uuden akuutin jakson mahdollisuutta ja ehk\u00e4isee akuutin muodon kroonistumista. Annostusta pudottaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkkailla oireiden mahdollista voimistumista, jolloin annosta on taas nostettava.\u00a0My\u00f6s kroonisen muodon hoitamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kortisonia (arpimuodostuksen hidastaminen\/est\u00e4minen), mutta t\u00e4ll\u00f6in annokset ovat pienempi\u00e4. Jotkut yksil\u00f6t tarvitsevat l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan.\u00a0Ensisijaisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4ke on prednisone, mutta mik\u00e4li sit\u00e4 ei sivuvaikutusten vuoksi voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, muita vaihtoehtoja ovat mm. azathiprine, cyclosporine, colchine ja dexamethasone.<\/p>\n Vaikeassa tilassa voi olla syyt\u00e4 vaihtaa ruoka nestepitoiseen tai pehme\u00e4\u00e4n ravinnonsaannin turvaamiseksi.<\/p>\n Aiemmin leukojen v\u00e4kisin avaamista on k\u00e4ytetty yhten\u00e4 hoitomuotona, mutta nyky\u00e4\u00e4n se on ehdottomasti kielletty, sill\u00e4 sen toimivuudesta mastikatorisen myosiitin hoitona ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vaan se saattaa aiheuttaa lis\u00e4vahinkoa.\u00a0Koiraa tulisi kuitenkin kannustaa harrastamaan omatoimista \u201dfysioterapiaa\u201d: lelujen ja luiden pureskelua lihasten vahvistamiseksi.<\/p>\n Komplikaatiot<\/strong><\/p>\n Joillakin koirilla sairaus pahenee aina annosta pienent\u00e4ess\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa pysyv\u00e4n l\u00e4\u00e4kityksen aloittamista. Ennuste<\/strong><\/p>\n Toipuminen on usein nopeaa ja pysyv\u00e4\u00e4, mik\u00e4li hoito on aloitettu aikaisessa vaiheessa. Akuutin muodon hoitaminen suurilla annoksilla antaa yleens\u00e4 hyv\u00e4n ennusteen (relapsin mahdollisuus pienenee, leuan toimintakyky voi normalisoitua). Kroonisessa muodossa ennuste on huonompi ja se riippuu arpikudoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 vasteesta l\u00e4\u00e4kehoitoon. Kroonisessa muodossa leuan toimintaa voidaan parantaa, muttei t\u00e4ysin normalisoida ja lihaskato saattaa olla pysyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Esiintyvyys<\/strong><\/p>\n Mastikatorista myosiittia esiintyy yleens\u00e4 isoilla roduilla ja se on yleisin nuorilla aikuisilla. Sairastuneiden keski-ik\u00e4 on noin 3 vuotta, mutta sairautta on tavattu my\u00f6s alle puolivuotiailla pennuilla. Mastikatorinen myosiitti on yht\u00e4 yleinen molemmilla sukupuolilla. Cavalier kingcharlesinspanieleiden kohdalla on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 perinn\u00f6llisyydest\u00e4, muilla roduilla vain ep\u00e4ilyj\u00e4 t\u00e4st\u00e4. Artikkelin on koostanut Essi Piironen<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/em> Muita sairaudesta k\u00e4ytettyj\u00e4 nimityksi\u00e4 ovat \u00a0mastikatorinen myosiitti (masticatory myositis), eosinofiilinen myosiitti (eosinophilic myositis) ja atrofinen myosiitti (atrophic myositis). Mik\u00e4 ihmeen mastikatorinen myosiitti? Kyseess\u00e4 on sairaus, joka aiheuttaa tulehduksen p\u00e4\u00e4n mastikatorisissa lihaksissa. Selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4 sanottuna tulehdus on purulihaksissa\/lihaksissa, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pureskeluun ja hienontamiseen. Toisin sanoen kyseess\u00e4 ovat koiran kasvojen lihakset kallon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sivuilla, mukaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-scs.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1347","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\n
\nKoiran suun, hampaiden ja silmien tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\nBiopsiaa harkitessa on harkittava n\u00e4ytteenoton hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, sill\u00e4 toimenpide tehd\u00e4\u00e4n yleisanestesiassa ja sairauden oireet voivat vaikeuttaa hengitysputken asentamista ja\/tai altistaa aspiraatiokeuhkokuumeelle.<\/p>\n
\nLihaskato ei automaattisesti ole merkki sairauden pahenemisesta vaan se voi olla kortisonihoidon sivuvaikutus. Muita kortisonihoitoon liitettyj\u00e4 sivuvaikutuksia ovat mm. juomisen lis\u00e4\u00e4ntyminen (vedensaantia saatetaan joutua rajoittamaan), hyperkortisolismi, infektioalttius sek\u00e4 mahahaava.\u00a0Joillain yksil\u00f6ill\u00e4 l\u00e4\u00e4kitys voi aiheuttaa pahempia oireita kuin itse sairaus.<\/p>\n
\nTyypillisimpi\u00e4 sairauteen sairastuvia rotuja ovat saksanpaimenkoira, dobermanni ja noutajat (varsinkin kultainen noutaja ja labradorit). Muita rotuja, joilla sairautta on esiintynyt: partacollie, sharpei, vanhaenglanninlammaskoira, sloughi, italianvinttikoira sek\u00e4 cavalier kingcharlesinspanieli. Mink\u00e4 tahansa rotuinen koira voi kuitenkin sairastua t\u00e4h\u00e4n. Myosiittia on esiintynyt muutamia tapauksia my\u00f6s j\u00e4mtlanninpystykorvalla ja harmaa norjanhirvikoiralla.<\/p>\n
\nEr\u00e4s mielenkiintoinen seikka, joka kiinnitti huomion cavalierien kohdalla: on olemassa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 useista pennuista, jotka ovat sairastuneet akuuttiin mastikatoriseen myopatiaan kymmenen p\u00e4iv\u00e4n kuluessa rokotuksista.<\/p>\n
\nhttp:\/\/www.ivis.org\/proceedings\/scivac\/2005\/Dewey5_en.pdf?LA=1<\/em>
\nhttp:\/\/cavalierhealth.net\/masticatory_muscle_myositis.htm<\/em>
\nhttp:\/\/vetneuromuscular.ucsd.edu\/publications\/Melmed.pdf<\/em>
\nhttp:\/\/www.michvet.com\/library\/neurology_masticatory_myositis.asp<\/em>
\nhttp:\/\/www.curiohoundsigs.com\/Health%20pages\/masticatory_myositis_information.htm<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"